Käytännössä en kuitenkaan näkisi tätä ongelmana, koska pyörätien (1,5 m) lisäksi ajoradan ja pyörätien välissä on erotuskaista (1,0 m). Yhteensä pysäköityjen autojen ja jalkakäytävän välissä on 2,5 m tilaa.

Esimerkiksi Bulevardin pyörätiet ovat vain 1,0 m levyisiä, joten niiden yhteydessä kuilumaisuus ei ole lainausmerkkien välissä, vaan toteutus on oikeasti jokseenkin vaarallinen. Pääasiallinen vaaraa aiheuttava tekijä on se, ettei jalankulkija mitenkään hahmota Bulevardilla, että pyörätie ei ole osa jalkakäytävää. Syypää ei ole jalankulkija, vaan 1980-luvun suunnitteluohjeet. Asia on korjattava.

Kööpenhaminassa pyöräväylät ovat leveimmillään 2,5-metrisiä. Siellä pyöräväylä on tosin yhtenäistä asfalttipintaa koko leveydeltään, eikä autojen ja pyörien välissä ole erotuskaistaa.

Tukholmassa Jätkäsaareen tuleva pyörätiemalli on hyvin yleisesti käytetty ratkaisu. Siellä sen on todettu toimivan hyvin, koska se ehkäisee jalankulkijoiden päätymistä pyöräilijöiden kanssa samalle väylälle.

Ratkaisu ei ole paras mahdollinen, mutta toimivuuden kannalta kokonaisuus on mielestäni melko hyvä, sanoisin 9+. Mikään malli ei ole aukoton - paitsi Tanskan malli :)

Täytyy tutustua Oulunkyläntiehen, kunhan jäät sulavat!

Se on nähdäkseni melkoinen turvallisuusriski, kun pyöräilijät pistetään 1,5 metrin "kuiluun", jossa ei ole mahdollisuutta väistää kun eteen osuukin kävelijä, vastaan tuleva pyöräilijä, lastenvaunut tai pysäköity auto. Kaikki asioita, joita ei toki pyörätiellä pitäisi olla, mutta joita siellä varmuudella kohtaa. Bonuksena tuohon kuiluun vielä mennään koukkaamalla pysäköityjen autojen takaa, joten näkyvyyskin on rajallinen jos viimeisellä paikalla on katumaasturi tai paku. Nämä ovat taas näitä pyöräteitä jotka pitäisi turvallisuussyistä kiertää autokaistan puolelta.

Niin, mutta jatkettu jalkakäytävä on tosiaan hieno. Niitä lisää! (Koskelassa Oulunkyläntiellä on sivuteillä tuollaiset, tosin eivät ehkä aivan tarpeeksi korostetut)

Juu, tuodaan Suomeen kaikkea tällaista lautakunnan kautta.