tilannehan on siinä mielessä ongelmallinen, että Vihreisiin on ladattu hirvittävä määrä historiallisesti kertyneitä odotuksia maailman pelastamisesta. Nyt kun tämä agenda ei realisoidu, niin äänestäjän näkökulmassa painaa enemmän vihreiden lupauksen pettäminen kuin muiden puolueiden huono politiikka. Subjektiivisesti ottaen kannanotot esim. ydinvoimakysymyksessä ovat olleet aika pehmeitä ja varovaisia. Terveisiä Pohjolan ydinvoimahautaan - mikä vuosi siellä muuten on? 1978?

Sinulla on oikeus olla vihreistä hallituksessa mitä vain mieltä. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että vihreät ovat saaneet hallituksessa olonsa ansiosta monia sellaisia tärkeitä asioita läpi, joista olisi ilman vihreitä päätetty hyvin eri tavalla. Mm. vaalilain uudistus, vaalirahoituslain uudistus, perustuslakiin tuleva kansalaisaloite, vesilain uudistus jne. eivät suinkaan olisi menneet vihreästä näkökulmasta tyydyttävästi ilman vihreiden erittäin voimakasta hallituksen sisäistä painostusta.

Valitettava este sille, että turkistarhaus saataisiin mahdollisimman nopeasti lopetettua, on yksinkertaisesti se, ettei eduskunnasta tällä hetkellä löydy enemmistöä, joka olisi asiasta kanssamme samaa mieltä.

Ei auta olla yksin oikeassa. Demokratiassa tarvitaan enemmistö, jotta voidaan tehdä halutunlainen päätös. Vähemmistö joutuu tyytymään enemmistön tahtoon.

Ei ole mitenkään todennäköistä, että hallitusneuvotteluissakaan löytyisi enemmistöä, joka olisi turkistarhauksesta meidän linjoillamme – vain osa jakaa näkemyksemme emmekä me yhdessä muodosta kuin pienen vähemmistön eduskunnassa –, mutta hallitusneuvottelut ovat tilanne, jossa vaa’ankieliaseman ansiosta vihreät voivat nostaa näkökulmastamme tärkeitä asioita hallituksen agendalle ilman muiden kannatusta.

Kysymys on siitä, mihin enemmistö on valmis taipumaan. Lukaise huviksesi tämä kannanotto.

Voin kertoa, että aamupäivällä 30.9.2009 eduskunnassa tuntui siltä, että ilmaa olisi voinut leikata veitsellä. Hallituksen kasassa pysyminen tuntui oikeasti olevan vain hiuskarvan varassa. Ei olisi enää tarvittu juuri kuin viimeinen niitti ja maassa olisi järjestetty uudet vaalit.

Mutta sitten: lautakasa. Deus ex machina ja Vanhanen selätti epäilijät. Eikä siinä vihreitä tarvittu, vaan YLE:n toimittajan liian varman päälle pelaamaa skuuppia. On melko rohkea väite, että vihreät olisivat tukeneet pääministeriä varauksettomasti. Näin ei todellakaan ollut. Hallituskriisi oli todellinen, mutta Vanhanen klaarasi tilanteen.

Lex nokiasta voin omasta puolestani todeta yrittäneeni tehdä puolueen sisällä parhaani sen puolesta, että lakia ei olisi koskaan hyväksytty. Turpaan tuli, mutta onneksi jälkiviisastellen voin todeta, että vaikka laki säädettiinkin, ei sitä ole kertaakaan käytetty. Eikä tulla käyttämäänkään, eli turha laki.

Muistan silti, kuinka verenhimoisesti hallituskumppanit arvostelivat vihreitä siitä, että Johanna Sumuvuori ja Jyrki Kasvi äänestivät hallituksen esitystä vastaan. Ovea näytettiin ihan tosissaan. Kyllä hallituksesta voi myös lentää ulos.

Mediamaksusta ei tarvinne tänään enempiä kommentoida.

Yritän omalta osaltani vastata Tuomakselle, koska pidän dialogin käymistä rakentavana.

Vuotos-keskustelu on silkkaa tuhoisaa populismia - koko alueen kehittäminen kärsii vuosikymmenien "löysässä hirressä" roikottamisesta.

Kyllä minä ainakin olen pitänyt. Poliittisessa kentässä on sellainen eturyhmäviritys joka tuli nyt keskustan töpppäilyistä vallankin esille. Siis- keskusta on maatalouspuolue joka puolustaa ja ajaa maajussien etua. Demarit taasen on vahvasti ay-liikkeen kanssa naimisissa oleva työmarkkinanjärjetstön poliittinen siipi. RKP:stä ei tarvitse varmaan edes sanoa mitään, ja kokoomus taas on Suomen Yrittäjien tallissa.

Vaikka vihreistäkin löytyy varmasti kytkyjä suuntaan jos toiseen, etuyhmäsuhmurointi ei ole ollut puolueelle mikään keskustan siltarumpupolitiikan kaltainen elinehto, mikä on mahdollistanut (varsinkin kunnallistasolla) huomattavasti moraalisemman politiikan tekemisen. Mutta valtakunnan tasolla tämä tässä äänetömän yhtiömiehen roolissa on nyt jäänyt, ja tästä maksetaan.

En minäkään väitä että 14 edustajan vihreiden pitäisi sanella hallituspolitiiikkaa, mutta vaalirahakeskustelu oli hyvä esimerkki siitä että juhlapuheissa oli paljon puhetta avoimmuudesta, reaaliaikaisista budjeteista, läpinkyvyyvesta ja rahoituksen avaamisesta, ja silti vihreät yhtenä ryhmänä painoivat vihreä nappia valehtelusta ja korruptiosta jääneen pääministerin tukemiseksi. Se siitä moraalista. Eikä sitä kampanjakattoa tullut, kun ei isot pojat antaneet lupaa.

Vastakysymysksenä voisi miettiä, että kun kepu ensi vaalikaudella rakentaa Vuotoksen, niin kyllähän vihreiden kannattaa hallituksessa pysyä, koska vain hallituksesta voi vaikuttaa Vuotoksen rakentamisen sisältöön, ja niin edelleen.

Nyt jäitä punaviinilasiin Tuomas!

Jokseenkin hilpeätä on ollut seurailla tätä vihreiden mätkimistä. Oma analyysini on se, että Vihreitä on pidetty jotenkin "moraalisempana" kuin muita puolueita. (Mitä se on ollutkin. Muistaako kukaan enää vaalirahoitusjupakkaa?) Ja tästä on sitten vedetty johtopäätös että 14:n kansanedustajan ryhmä pystyy johtamaan hallituspolitiikkaa Kepun (51 edustajaa) ja Kokoomuksen (51 edustajaa) naaman edestä ihan miten haluaa.

Ei tää demokratia iha sillai toimi. Eikä pidä toimiakaan.

Mutta pitää kysyä millaista politiikkaa rkp+kok+kesk -yhtälö olisi tuottanut? No, ainakin Vuotosta väsättäisiin ja taiteilijoiden+tutkijoiden sosiaaliturva olisi aivan eri tolalla. (virallista propaganjaa)

Mutta kyllä oli kohtuullisen ovelaa toimintaa suurilta puolueilta työntää rkp:lle kulttuuri- ja maahanmuuttoministerien salkut (kermaperseet oopperan rakastajat & mamu-ystävät), sekä vihreille työministerin salkku (jos työttömyys pamahtaa käsiin, se ei ole Kepun vaan Vihreiden vika).

Sekä Kepun että Kokoomuksen pimeimmät voimat pysyvät näin tyynnytettyinä.